Jari Silomäki: "We Are The Revolution", after Joseph Beuys

08.03.2014 - 13.04.2014

"We Are The Revolution", after Joseph Beuys 8.3.-13.4.2014 Pohjoinen valokuvakeskus

Avajaiset perjantaina  7.3. klo 18. Taiteilija on läsnä avajaisissa.

HUOMIOITA VÄKIVALLAN ESTETIIKASTA

Silomäen näyttely koostuu kolmesta väkivaltaa tarkastelevasta teoskokonaisuudesta.

"We Are The Revolution", after Joseph Beuys on työ, jossa Silomäen tarkoituksena on kävellä kaikissa 1900 -luvun poliittisissa murhapaikoissa yhtä monta askelta kuin kyseisellä paikalla tapahtuneessa tragediassa on kuollut ihmisiä. Hän aloitti edellisen vuosisadan käsittelemisen kävelemällä Itävalta-Unkarin arkkiherttua Frans Ferdinandin ja hänen vaimonsa Sophie Chotekin murhapaikalla Sarajevossa ja lopetan sen kävelemällä Ground Zerolla New Yorkissa. Näiden kahden tapahtuman väliin mahtuu kymmeniä miljoonia askeleita. Näyttelyn työt ovat alku pitkälle, mahdottomalle projektille.

Työn lähtökohtana on saksalaisen taiteilijan Joseph Beuysin (1921–1986) kuva "We Are the Revolution" vuodelta 1972. Kuvassa Beuys kävelee kohden kameraa ikään kuin ilmoittaen, että me, kuvan katsojat, olemme vallankumous, mikäli liitymme hänen seuraansa. Beuys oli poliittinen taiteilija, jolle taide oli valuuttaa, joka voisi muuttaa yhteiskuntaa.

Silomäki seuraa Beuysia ajatuksella, jonka mukaan jokainen vallankumoukseen osallistuva yksilö on osa suurempaa kokonaisuutta. Vallankumous saattaa muodostua yksilöistä kuten Beuysilla, mutta yksilö ei voi olla kokonainen vallankumous. Tarvitaan oikea – tai näkökulmasta riippuen, väärä – paikka ja aika, sekä muut osallistujat. Silomäki pohtii, kuinka yksilö suhteutuu suuriin kokonaisuuksiin; sotiin, tilastoihin ja vuosisatojen historiaan. We Are the Revolution", after Joseph Beuys kuvaa yksilöä vääjäämättömän yksinäisenä historian osana. Silomäki ottaa kantaa teollisen vallankumouksen synnyttämälle retoriikalle, jossa määrän määrittäminen ja mitattavuus ovat pitävä peruste faktalle. Kun askelmittareilla saadaan uhriluku konkretisoitua voidaan hyvällä omallatunnolla todeta tapahtuma faktaksi ja poistua paikalta.

Tavanomaisia Kaupunkeja, Tavanomaisina Päivinä teoskokonaisuus havainnollistaa median yhtenäisyyttä, sitä kuinka vaikeaa on poiketa vallitsevasta muotokielestä. Jari Silomäki on tutkinut vanhemman sukupolven Mangnum -kuvaajien otoksia kriisialueilta ja huomannut kuinka suuri vaikutus niillä on ollut tämän päivän sotakuvien estetiikkaan. Olen valinnut kuviini tämän "sodan ja väkivallan" muodon, mutta kuvannut sillä rauhallisia kaupunkeja, rauhallisina, tavanomaisina päivinä.

Sivustakatsojan Henkilökohtaisia Sotakertomuksia on kuvakollaasi, joka kuvaa sukupolvea, jolle sota on poissa koska se tapahtuu toisaalla. Samaan aikaan sota on median välityksellä läsnä kaikille joka päivä, ja näin jokainen joutuu kohtaamaan sodan ja ottamaan siihen kantaa. Työn keskiössä ei tarkemmin katsoen näyttäydy väkivalta, vaan pikemminkin se kuvaa ihmisen käyttäytymistä sellaisten asioiden edessä, jotka ovat hänelle käsittämättömiä.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Jari Silomäki (b. 1975) opiskeli valokuvausta Turun taideakatemiassa ja Helsingin yliopistossa, josta hän valmistui v. 2007. Tämä sarja on kolmas osa Silomäen sodan ja väkivallan estetiikkaa käsittelevästä sarjasta. Ensimmäinen osa Personal War Stories of an Outsider oli esillä esim. Mäntän kuvataidepäivillä (2008) ja Galerie Jette Rudolf Berliinissä, Saksassa (2009). Toinen osa Ordinary Towns on Ordinary Days, on ollut esillä Helsingin Meilahden taidemuseossa ja Unkarin kulttuurikeskuksessa New Yorkissa (2009). Silomäellä on ollut runsaasti näyttelyitä sekä kotimaassa että ulkomailla. Hänen teoksiaan on useissa taidekokoelmissa mm. Kiasman, Helsingin taidemuseon ja Saastamoisen säätiön kokoelmissa.

Yhteydet:

Alla Räisänen, toiminnanjohtaja

P. 0404 72 72 135.

Portfolio