SIIRRETTY VUOTEEN 2022 / Marja Helander: Davvi (Pohjoinen) ja Suodji (Suoja)

10.02.2021 - 14.03.2021

Marja Helanderin teokset pohtivat ajankohtaisten ympäristökysymyksien kautta ihmisen ja luonnon monimutkaista suhdetta. Helander on kuvannut usean vuoden ajan kaivosteollisuuden vaikutuksia pohjoisen Fennoskandian alueella Saamenmaalla. Hän tarkastelee kaivos­teollisuuden vääjäämätöntä suhdetta nykyajan elintasoon ja kulutus­kulttuuriin sekä kaivosten vaikutuksia pohjoisen herkkään luontoon ja sitä kautta perinteisiin saamelaiselinkeinoihin. 

Pohjoisessa valokuvakeskuksessa nähtävässä Davvi (Pohjoinen)-teossarjassa Helander visualisoi saamelaisuuden perinteen ja nyky-yhteiskunnan välistä problematiikkaa. Kuolanniemimaalta louhittavaa nikkeliä käytetään niin ruostumattoman teräksen kuin kännyköiden akkujen valmistamiseen. Hiipinä­vuoristosta louhittavasta apatiitista jatko­jalostetaan fosfaatteja lannoitteiksi maanviljelyksen tarpeisiin. Saamelaisille luonto on elintärkeä. Helander korostaa työskentelyssään ihmisen ja luonnon riippuvuutta toisistaan. Maisemien ohella taiteilija ottaa eläimen hahmon ja liittää itsensä näin perinteiseen saamelaiseen maailmankäsitykseen. ”Olen halunnut korostaa ihmisen lihallisuutta ja sitä, kuinka ihminen on eläin muiden eläin­lajien joukossa, riippuvainen luonnosta, ekosysteemeistä ja maasta. Olemme osa luonnon kiertokulkua, kasa hiukkasia ja molekyylejä.”  Teokset ovat vakavista aiheista huolimatta humoristisia ja Helander tuo ihmisen ja luonnon välistä yhteentörmäystä esille leikkisästi uusissa omakuvissaan.

Pohjoisessa valokuvakeskuksessa on esillä myös Helanderin viimeisin lyhytelokuva Suodji (Suoja) sovittaa vanhan tarinan Utsjoelta, Saamenmaalta, tähän päivään. Se on kertomus ohjaajan sukulaisesta Oula Iivari Helanderista (Ovllá-Ivvár Helander), ja hänen toimistaan Utsjoella Espanjan taudin aikaan vuonna 1918. Oula Iivari Helander päätti huijata kuolemaa ja otti kohtalonsa omiin käsiinsä. Tänä päivänä koronavirus aiheuttaa samankaltaista epävarmuutta ja globaalia uhkaa. Elokuvan päähenkilö päättää seurata Oula Iivarin jalanjälkiä. Mutta kuka lopulta on kukakin?

 

 

Marja Helander (s. 1965) tasapainottelee työssään taiteen ja poliittisuuden välillä. Hänen taiteellinen työnsä pohjautuu hänen saamelaiseen taustaansa ja teoksissaan Helander käsittelee alkuperäiskansojen oikeuksia, pohjoisen alueen ympäristökysymyksiä ja ilmastonmuutosta. Töissään Helander tutkii saamelaisuuden ja nyky-yhteiskunnan välisiä konflikteja valokuvien ja videoiden kautta ja on käsitellyt omaa identiteettiään saamelaisen ja suomalaisen kulttuurin välissä. Vuonna 2018 hänelle myönnettiin Tampereen elokuvajuhlien Risto Jarva -palkinto lyhytelokuvasta Eatnanvuloš Lottit – Maan sisällä linnut sekä Suomen Taiteilijaseuran kuvataiteilijapalkinto. Helander toimi vuoden 2019 Mäntän kuvataideviikkojen kuraattorina. Hänet on palkittu myös Suomi-palkinnolla 2019 ja Suomen Estetiikan Seuran Vuoden esteettinen teko -palkinnolla 2020.

 

 

MARJA HELANDER: DAVVI ja SUODJI 

Marja Helander duojit suokkardallet áigeguovdilis birasgažaldagaid bokte olbmo ja luonddu mohkkás oktavuođa. Helander lea govven máŋggaid jagiid áigge ruvkeindustriija váikkuhusaid davimus Fennoskandia guovlluide Sámis. Son guorahallá dan, mo ruvkeindustriija lea njuolgga oktavuođas dálá aigge eallindássái ja golahankultuvrii sihke dan, mo ruvkkit váikkuhit davimus guovlluid rašes lundui ja dan bokte árbevirolaš sámeealáhusaide. 

Pohjoinen valokuvakeskus čájeha Davvi-duodjeráiddu, mas Helander visualisere sápmelašvuođa árbevieru ja dálá servodaga gaskasaš problematihka. Guoládatnjárggas rogget nihkkela, mii geavahuvvo nu ruosttahis stálli go telfoniid báhtteriid buvttadeapmái. Hiipinäváriin rogget ápatihta ja dan dikšot ovddos fosfáhtaid duktan eanadoalu dárbbuide. Sámiide luondu lea oalle mávssolaš. Dujiidis bokte Helander deattuha olbmo ja luonddu sorjavašvuođa nubbi nuppis. Duovdagiid lassin dáiddár váldá ealli hámi ja dan bokte laktá iežas oassin sámi arbevirolaš máilmmigova. ”Lean hálidan deattuhit olbmo oaččálašvuođa ja dan, mo olmmoš lea ealli eará eallišlájaid joavkkus, sorjavaš luonddus, ekosystemain ja eatnamis. Mii leat oassin luonddugierddu, mii leat partihkkalat ja molekylat”. Duođalaš fáttáin fuolakeahttá duojit leat humoristalaččat ja Helander stoagada olbmo ja luonddu gaskasaš čuolbmasajiin ođđa iešgovaidis bokte.

Pohjoinen valokuvakeskusis lea oaidnimis maid Helander maŋimuš oanehisfilbma Suodji, mii heiveha boares muitalusa Ohcejogas, Sámis, otná beaivái. Dat lea muitalus bagadalli fuolkkis Ovllá-Ivvár Helanderis ja su doaimmain Ohcejogas spánskadávdda áigge jagis 1918. Ovllá-Ivvár mearridii dájuhit jápmima ja válddii badjelasas iežas eallinoasi. Otná beaivve koronavirus dagaha seammasullasaš eahpesihkkarvuođa ja globála áitaga. Filbmma váldoolmmoš mearrida čuovvulit Ovllá-Ivvára. Muhto gii leage gii loahpas?

 

 

Marja Helander (r. 1965) balansere barggustis dáidaga ja politihkalašvuođa gaskkas. Su dáiddalaš bargu vuođđuduvvá su sápmelaš duogážii ja dujiidis bokte son gieđahallá álgoálbmogiid vuoigatvuođaid, davveguovlluid birasgažaldagaid ja dálkkádatrievdama. Iežas bargguin Helander dutká sápmelašvuođa ja dálá servodaga gaskasaš konflivttaid čuovgagovaid ja videoid bokte ja son lea gieđahallan iežas identitehta sápmelaš ja suopmelaš kultuvrra gaskkas. Jagis 2018 son oaččui Tampere filbmafestiválaid Risto Jarva-bálkkašumi oanehisfilmmas Eatnanvuloš Lottit ja Suoma Dáiddasearvvi govvadáiddárbálkkašumi. Helander doaimmai jagi 2019 Mänttä govvadáiddavahkuid kuráhtorin. Son lea ožžon maid Suopma-bálkkašumi 2019 ja Suoma Estetihka Searvvi Jagi estetihkalaš dahku -bálkkašumi 2020.

Marja Helander, Waiting for the Morning

Portfolio

  • Marja Helander, Giron
  • Marja Helander, The Evening Covers Everything
  • Marja Helander, Looking into Nightfall