Näyttelyt

UUSI POHJOINEN – UUSIA NÄKÖKULMIA

Tapahtuma-aika

10.09.2022–

16.10.2022

Avoin opastettu yleisökierros

13.10.2022

Photo North – Pohjoisen valokuvakeskuksen 35-vuotisjuhlanäyttely

Juuso Noronkoski, Kukka-Maria Rosenlund, Emma Sandström & Stefano Conti, Ulla Schildt ja Sheung Yiu
Kuraattorit: Dan Mariner ja Marianne Bjørnmyr

Viime vuosikymmeninä valokuvataiteessa on keskitetty erityisesti pintaan, materiaalisuuteen ja taiteelliseen prosessiin. Teemat ovat usein syntyneet politiikan, teknologian ja kulttuurin vuorovaikutuksessa. Photo North – Pohjoinen valokuvakeskus kutsui norjalaisen kuraattoriduo NOUA:n Bodøstä kuratoimaan valokuvakeskuksen 35-vuotisjuhlanäyttelyn, ja kuraattorit Marianne Bjørnmyr ja Dan Mariner kiinnostuivat pohtimaan erityisesti taiteilijan, kuvakielen ja yleisön vuoropuhelua kokemuksellisuuden ja tietoisuuden näkökulmasta. Näyttelyyn Uusi Pohjoinen – Uusia Näkökulmia kutsutut viisi suomalaista ja pohjoismaalaista valokuvataiteilijaa venyttävät valokuvakielen ja esitystapojen rajoja sisällyttäen teoksiinsa pohjoisia kulttuurinarratiiveja. 

Tieteelliset ja sosiologiset tutkimusmatkat yhteiskunnan rakenteisiin ovat tärkeä osa pohjoista kulttuuria, ja ilmenevät taiteellisessa työskentelyssä koko alueella. Tammikuussa 1833 suomalainen runoilija Elias Lönnrot aloitti Kalevalan kokoamisen. Runoteos on kokoelma karjalaista ja suomalaista suullista perimätietoa ja mytologiaa, ja se kertoo tarinan maailman luomisesta. Lönnrot teki uransa aikana kaikkiaan yksitoista matkaa ympäri Suomea viidessätoista vuodessa, ja jokaisen matkan tuloksena oli lukuisia uusia teoksia. Näyttelyssä nähtävät taiteilijat ovat kukin lähteneet omanlaisilleen tutkimusmatkoille, ja heidän teoksensa tutkivat nykyhetken visuaalisen kulttuurin rakentumista tieteellisen tutkimuksen ja kulttuuriperinnön näkökulmista. 

Valokuvataiteilijat Juuso Noronkoski (FI), Kukka-Maria Rosenlund (FI), Emma Sandström ja Stefano Conti (SE/IT), Ulla Schildt (NO/FI) ja Sheung Yiu (HK/FI) ovat kaikki kiinnostuneet havainnoinnista ja teknologiasta, luonnollisista tiloista ja sykleistä sekä ihmisen historiaan liittyvistä käsityksistä ja muutoksista. Keräämällä, tallentamalla, mittaamalla ja seuraamalla taiteilijat luovat jotain odottamatonta ja venyttävät kuvan rajoja. Valokuvainstallaatiot tarjoavat raikkaan näkökulman pohjoiseen ja meitä ympäröivään elinympäristöön – valokuvat haastavat meidän uudelleen ja uudelleen läsnäololla ja poissaololla, poistamalla ja lisäämällä.

Juuso Noronkoski
Kuvien, esineiden ja ajan keskinäisellä suhteella on merkittävä rooli Juuso Noronkosken (FI) teoksissa. Tarkemmin sanottuna Noronkoskea kiinnostavat hetket, jolloin valokuvat, joilla on ajallinen suhde menneeseen, yhdistyvät tilassa oleviin veistoksellisiin esineisiin. Hänen teoksissaan valokuvilla on usein veistoksellinen muoto. Siksi teosten fokus on jossain valokuvan ulkopuolella: kartion muotoisen valokuvan toiseen päähän ilmestyvässä kuussa tai suurennuslasilla auringon kuvan päälle poltetussa reiässä. Noronkosken taiteellinen tuotanto on keskittynyt kuvien ontologiseen luonteeseen: miten kuvat ilmenevät, missä ne ilmenevät ja kuinka valokuvan materiaalinen olemus sitoo kuvan nykyhetkeen.

Kukka-Maria Rosenlund
Kukka-Maria Rosenlund  (FI) yhdistää työskentelyssään valokuvausta ja erilaisia materiaalisia rakenteita, esimerkiksi keramiikkaa ja tekstiiliä. Teoksissaan hän tarkastelee ajan kulumista, tyttöyttä ja vapauden kaipuuta fyysisten muistojen kautta. Rosenlund nauttii käsillätekemisen ja eri kuvansiirtotekniikoiden hallitsemattomista käänteistä ja kosketuksen jäljistä, jotka tapahtuvat työn aikana ja jäävät näkyville. Galleriassa esillä oleva teos Syli syntyi Suomessa ja Andalusiassa, Espanjassa, vuosina 2020–2022. Syli on ajallista ja hetkellistä koskettamista. Monet Rosenlundin teoksista sisältävät objekteja, jotka viittaavat puutarhaan ja kodin piiriin. Teosten aiheet – hevoset, kasvit ja pois päin kääntyneet hahmot, perustuvat Rosenlundin lapsuuden ja aikuisiän muistoihin. 

Emma Sandström ja Stefano Conti
Teoksessa I am forever realising things too late, pt II (2021) Emma & Conti tutkivat arkeologian ja arkistojen roolia historiallisissa kertomuksissa – missä raja todellisen ja fiktion välillä limittyy? Teosta varten he dokumentoivat löydetyn keraamisen esineen ja lähettivät sen arkeologille tutkittavaksi. Saamiensa tietojen perusteella he käyttivät fotogrammetriaa luodakseen kolme uutta muotoa, jotka saattavat osoittaa esineen alkuperäisen tarkoituksen ja muodon. Lisäksi, teos  I can hear them chirping (2021) pohtii alkuperäisen datan lukuisia uudelleentulkintoja museokontekstissa sekä institutionaaliseen ympäristöön sijoittuvan kertomuksen kerrostumia. Emma & Conti pyysivät museojohtaja, tohtori Maria Camilla de Palmaa Maailman kulttuurien museosta (Castello d’Albertis) valitsemaan ja kuvailemaan sähköpostitse esineitä museon kokoelmasta. Lopputuloksena Emma & Conti loivat sarjan konkreettisia esineitä postikorttimuodossa käyttäen esineiden lähtökohtana niiden symbolista, historiallista ja kulttuurista arvoa. Poimimalla tekstiotteita johtajan sähköposteista taiteilijat sävelsivät runollisia ja abstrakteja ääniteoksia postikorttien yhteyteen. Ääniteokset ovat kuunneltavissa vain postikorttien takana olevien QR-koodien kautta. 

*tekniikka, jolla saadaan luotettavaa tietoa fyysisistä kohteista tallentamalla, mittaamalla ja tulkitsemalla  valokuvia

Ulla Schildt
Valokuvan kautta Ulla Schildt (FI/NO) tutkii luonnon psykologiseen ymmärtämiseen liittyviä kysymyksiä käyttäen Pohjoista maantieteellisenä, poliittisena tai symbolisena käsitteenä. Valvegalleriassa esillä oleva teos Elugelab (2022) tarkastelee ihmisen mannerten kivikerrostumiin jättämiä jälkiä. Kun amerikkalaiset tuhosivat pienen tyynenmeren saaren Elugelabin maailman ensimmäisellä vetypommilla vuonna 1952, pieniä määriä radioaktiivista jätettä tihkui koko planeetalle. Jäljet ovat näkyvissä geologisissa kerroksissa ja ympäristössämme – metsissä, koralliriutoissa, jäässä, satojen tuhansien vuosien ajan. Lisäksi, sarja Stargazers (2022) on kuvattu tutka-asemalla norjalaisen Longyearbyenin asutuksen ulkopuolella Huippuvuorilla. Vuonna 1996 perustetulla asemalla on nykyään yli 90 antennia ja se välittää havaintotietoja ja -palveluita laajalle asiakaskunnalle. Aseman voi nähdä myös metaforana ihmisen uskosta teknisiin innovaatioihin ja mahdollisuuksiin. Myös teoksen Untitled bird study (2020) voi nähdä metaforana sille, mitä ihminen yrittää kontrolloida, mutta mitä meidän on lopulta mahdotonta hallita: ilmastonmuutosta, väestönkasvua, sotaa ja luonnonkatastrofeja. Villeinä ja kesyttämättöminä eläiminä lokkeja on mahdotonta hallita. 

Sheung Yiu
Kehittyneiden kuvantamistekniikoiden ja -algoritmien ansiosta näkeminen on abstraktimpaa kuin koskaan. Sheung Yiu (HK/FI) yhdistää teoksessaan Ground Truth, or How To Resurrect A Tree (2021) arkistokuvaa, dokumentaarista valokuvausta, kokeellista aineistoa ja taiteellista työskentelyä, ja teoksen tarkoitus on tutustuttaa katsoja näkemisen monimutkaisuuteen algoritmien aikakaudella. Teoksessa joukko suomalaisia tutkijoita päätti ylittää satelliittikuvien tilaresoluutiorajan hyödyntämällä laskentaa, valokuvausta ja hypespektristä kuvantamista. Yiun projekti tutkii metsien huippuluokan kuvantamistekniikoita samalla tarkastellen valokuvauksen ikiaikaista rakkaussuhdetta luonnonmaisemiin. Käyttämällä paikan päällä tehtäviä huolellisia puiden fyysisten rakenteiden ja spektriominaisuuksien mittauksia tutkijat kehittävät luotettavia ennustavia malleja, joita verrataan perustietoihin niiden suorituskyvyn varmistamiseksi. Onnistuneen mallin avulla voimme erottaa Maasta sellaisia piirteitä mitä satelliittikuvissa ei optisesti näy. Tietokoneavusteinen näkeminen antaa meille mahdollisuuden ylittää maan ulkopuolella kiertävän laitteen resoluutioraja, herättää puu henkiin satelliittien keräämistä tiedoista. 

Uusi Pohjoinen – Uusia Näkökulmia
Photo North – Pohjoinen valokuvakeskus, galleria & Valvegalleria
10.09.2022-16.10.2022

Lataa näyttelyn pressikuvat täältä.

Lisätietoja

Juuso Noronkoski, Kukka-Maria Rosenlund, Emma Sandström & Stefano Conti, Ulla Schildt ja Sheung Yiu