Photo North – Pohjoisen valokuvakeskuksen järjestämissä mentorointiohjelmissa valokuvataiteilijat työstävät projektejaan ja saavat vaihtuvilta visuaalisen taiteen ja valokuva-alan asiantuntijoilta mentorointia ja neuvoja.
Vuoden kestävässä ohjelmassa työstetään omaa projektia ja saadaan. Ohjelmassa mentoroitavat ovat päässeet tutustumaan eri taiteilijoiden työskentelymetodeihin, saaneet kommentteja töistään, nähneet toisten ryhmäläisten töitä sekä päässeet kehittämään omia projektejaan ja valokuvallista ilmaisuaan. Mentorointiryhmät ovat päässeet tapaamaan Photo Northin vaihtuvien näyttelyiden taiteilijoita sekä mm. kuratoinnin ja taidejulkaisujen taittamisen asiantuntijoita.
Vuoden 2025 mentorointiryhmän lopputuloksena julkaistaan Tuokiokuvia ohikiitävästä elämästä -pienjulkaisupaketti, joka kokoaa viiden ryhmään osallistuneen valokuvataiteilijan pienjulkaisut. Julkaisuja juhlistetaan 8.5.2026 uusien näyttelyiden avajaisissa. Avajaisia vietetään Photo Northin gallerioissa klo 17 alkaen.
Photo North – Pohjoisen valokuvakeskuksen mentorointiohjelman loppujulkaisu Tuokiokuvia ohikiitävästä elämästä tuo yhteen dokumentaarista ja kokeellista valokuvaa Oulusta ja Pohjois-Suomesta. Viiden valokuvaajan pienjulkaisut pohtivat elämän rajallisuutta, kuoleman kauneutta, haurasta ympäristöä ja jotain ihan muuta. Yhteisjulkaisun taiteilijat ovat Ulrico Celentano, Eeva Haapala, Sirpa Heikkinen, Päivi Paakinaho ja Tiina Wallin.
Tuokiokuvia ohikiitävästä elämästä on julkaistu osana Photo North – Pohjoisen valokuvakeskuksen mentorointiohjelmaa, joka alkoi vuoden 2025 alussa. Yli vuoden kestävässä ohjelmassa tutustuttiin eri valokuvataiteilijoiden työskentelymetodeihin ja saatiin vaihtuvilta visuaalisen taiteen ja valokuva-alan asiantuntijoilta mentorointia ja neuvoja. Lisäksi jokainen taiteilija työsti eteenpäin omaa valokuvallista ilmaisuaan. Ohjelman vetäjänä toimi Photo Northin toiminnanjohtaja ja kuraattori Darja Zaitsev.
Ulrico Celentano
Tyhjiö ja kaipaus
Tyhjiö ja kaipaus -projektissa Ulrico Celentano tutkii menettämisen surua. Hänen sisarensa kuoli liikenneonnettomuudessa jalankulkijana. Sisarusten yhteinen harrastus, valokuvaus, valikoitui taiteelliseksi rituaaliksi lohdutukseen. Valokuvajulkaisussaan Celentano on kuvannut sisarensa kameroilla eri puolilla Suomea ja Italiaa samalla pohtien kaipausta, toivoa ja rauhaa.
Ulrico Celentanoa kiinnostavat erilaiset muodot ja tunteet, joita ne välittävät. Hänen kameranlinssinsä tarkentuu usein arkkitehtuuriin, kaupunkimaisemaan ja luontoon. Celentanon teoksissa tärkeintä ovat sielu ja tekniikka.
Eeva Haapala
Katso kuinka kaunista
Muistisairaus on armoton, eikä siinä ole voittajia. Sairaus jää piiloon. Se piilotetaan tyhjiin huoneisiin ja sen näkevät vain harvat. Eeva Haapala aloitti valokuvaamisen, kun hänen äidillään diagnosoitiin muistisairaus. Haapalan äiti rakasti kaikkea kaunista ja löysi sitä kaikkialta – luonnosta ja kukista. Niinpä Haapala kuvasi äitiä ja kukkia.
Teoksessaan Katso kuinka kaunista Eeva Haapala on halunnut tehdä näkyväksi sairauden ja hänen äitinsä muuttumisen sairauden edetessä. Armottomuudesta huolimatta kauneutta voi nähdä siinäkin.
Sirpa Heikkinen
LUPI not club
Sirpa Heikkisen LUPI not club tähyää oululaiseen Performanssilupiin, joka syntyi Oulun Taiteilijaseura -63 ry:n tuella jäsenistön aloitteesta. Se on ajatuksia nostattava sosiaalinen kohtaamispaikka monimuotoisesta esitystaiteesta kiinnostuneille. Lupiovi avautuu vuosittain puolenkymmentä kertaa; ajan, paikan ja elävän ihmiskehon yhteisyyteen vannoen – kapinallisestikin. LUPI not club -kuvasarja väläyttää puolijulkisessa tilassa yhteisöllisesti koettua.
Sirpa Heikkiselle se taiteilijuus tarkoittaa elämänmittaista etsintää, eri taidelajeihin tutustumista sekä niiden että olemisensa kohtauttamista. Niin taideluomiaan kuin esittäytymistilanteitaan ja -muotojaan Heikkinen nimittää julkituloiksi, joilla hän kommentoi yhteiskunnan sosiaalisissa sidosyhteyksissä juuri näitä sidoksiakin. Taiteilijana hän yrittää ajautua kohti ei-itsestään-selviä ratkaisuja.
Päivi Paakinaho
Muistuma
Päivi Paakinahon Muistuma koostuu hautajaisissa ja niiden yhteydessä kuvatuista valokuvista. Hautajaisvalokuvat koskettavat väistämättä yksityisen ja julkisen rajapintoja. Mitkä asiat toistuvat ja ovat yhteisiä, kaikille tuttuja? Mitkä ovat henkilökohtaisia ja erityisiä? Perhevalokuvia ottamalla ja niitä reflektoimalla jäsennetään paitsi paikkaa omassa henkilöhistoriassa myös maailmassa. Niiden avulla muistetaan ja palataan muistoihin.
Päivi Paakinaho valokuvaa ihmisiä ja elettyjä ympäristöjä. Teoksissaan hän usein pohtii valokuvausta ilmaisumuotona: valokuvallisen esittämisen tapoja ja perinteitä sekä niiden merkityksiä osana laajempaa tapakulttuuria.
Tiina Wallin
La isla de la Eterna Primavera
Tiina Wallinin La isla de la Eterna Primavera on kuvasarja, jossa tarkastellaan Teneriffaa turistirantojen ulkopuolella. Sarja esittelee pittoreskein kuvin saarta, joka pyristelee massaturismin alla ja tutkii, kuinka turismi vaikuttaa alueen luontoon ja muuttaa maisemaa paikallisten asukkaiden ympärillä. Kuvat saaren kauniista ja vehreästä luonnosta herättelevät lukijaa pohtimaan omia matkailu- ja kulutustottumuksiaan sekä -motiivejaan.
Tiina Wallinin valokuvataiteen ytimessä ovat ihmiset, ympäristöt ja niihin liittyvät ilmiöt. Hän on kiinnostunut ihmisten erilaisista toimintatavoista ja motiiveista, syistä ja seurauksista.
Pääkuvassa vuoden 2024 mentorointiryhmän pienjulkaisusetti Tuokiokuvia pohjoisesta (kuva: Kain Luosujärvi).
