Vuonna 2026 Kulttuuritalo Valveen gallerioissa on tarjolla kolme näyttelyä per galleria. Lisäksi Photo North on mukana Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeessa ja järjestää Oulun Taidemuseolle museon toisen kerroksen täyttävän, kansainvälisen ryhmänäyttelyn Sopeutuminen – aika ei ole puolellamme, kohti mahdollisia tulevaisuuksia.
Vuoden ensimmäiset näyttelyt ovat eräänlaiset vastinparit luonnolle ja sen tutkimiselle. Päägalleriassa taiteilijakollektiivi nabbteerin hauraat mutantit (2020-) tuo liittyy taiteilijakollektiivin työskentelyyn selkärangattomien parissa ja herättelee katsojaa aistimaan lähiympäristöä, ympärillä kuhisevaa elämää ja sen katoamista toislajisten eliöiden näkökulmasta.
nabbteeri on vuodesta 2008 toiminut taiteilijakollektiivi, jonka monimuotoiset ja mediaiset teokset pohjautuvat enemmän tai vähemmän sotkuisiin vuorovaikutussuhteisiin taiteilijoiden ja muiden olioiden välillä. Tilapäisissä, tekopaikan ehdoilla muodostuvissa teoksissa erilaiset ylijäämät, löytömateriaalit, lainatut kappaleet, 3D-animaatiot ja muut käsityöt limittyvät tilaan ja muuttavat hiljalleen muotoaan. https://www.nabbteeri.com
Aulagalleriassa Ville Rinne pohtii teoskokonaisuudessaan Nature of Science sitä, miten ihminen pyrkii ymmärtämään luontoa: ”Sanomalehtien uutisoidessa napajäätiköiden sulamisesta sekä ennätyslaajoista maastopaloista vesikirppulajin levinneisyyttä tarkasteleva tutkija tuijottaa nyrkin kokoiseen vesilammikkoon luodolla Tvärminnessä. Näin hän on tehnyt joka kesä saamaan aikaan jo vuosikymmeniä. Kaksisataa kilometriäpohjoiseen Ilmatieteen laitoksen tutkija mittaa biomassan sitomaa hiilidioksidia Hyytiälässä. Kolmas tutkija tarkastelee arktisen metsänrajan vetäytymistä Utsjoella.”
Vuodesta 2016 rovaniemeläinen Ville Rinne on kuvannut kaikkea tutkimukseen liittyvää mm. tutkijoita, kenttätöitä, aineistoja sekä tutkimuspaikkoja. Lisäksi hän on kerännyt tutkimukseen liittyvää visuaalista materiaaleja vuosikymmenien ajalta. Rinne aloittaa narratiivisuutta post-dokumentaarisessa valokuvassa käsittelevän väitöskirjansa työstön Lapin yliopistossa vuonna 2025. https://villerinne.com/
Toukokuussa avautuva kesänäyttely on ryhmänäyttely, joka juhlistaa poikkeuksellisesti Kultturitalo Valveen avoinna oloa myös heinäkuun ajan. Freelance-kuraattoreiden Katie Lenantonin ja Farbod Fakharzadehin kuratoiman ryhmänäyttelyn Euroopan ulkopuolelta tulevat taiteilijat pohtivat kriittisesti Oulun kaupungin statusta kulttuuripääkaupunkina, sekä siihen liittyviä ideoita kansallisesta ja eurooppalaisesta identiteetistä ja kansallisvaltioiden myyteistä. Näyttely kehittää ajatusta tilasta, jossa utopistiset unelmat ja dystopiset todellisuudet kohtaavat sosiaalisten käytäntöjen ja laajennetun valokuvan kautta. Jokaisen taiteilijan teokset luovat dialogin suhteessa muihin taiteilijoiden, mutta myös valokuvakeskuksen yleisöihin. Näyttelytilassa nähdään huumoria ja kokeellisia kuriositeetteja, jotka tutkivat ennakkoluuloja ja haavoittuvuuksia. Näyttelyn taiteilijat ovat: Phan Nguyen, Vinayak ja Yujie Zhou.
Katie Lenanton on opiskellut kuratointia ja taidetta Aalto-yliopistossa. Vuodesta 2003 eteenpäin hän on työskennellyt instituutioiden kanssa, ulkopuolella ja niitä vastaan, pyrkimyksenään ymmärtää, korruptoida ja muuttaa niiden toimintatapoja. Lenanton uskoo kuratoriaaliseen vastuuteen; siihen, että luodaan olosuhteet, joissa ihmiset haluavat jatkaa yhteistyötä. Hän pyrkii harjoittamaan tätä praktiikkaa ja vaalimaan vastuullista kuratoriaalista etiikkaa. Tätä hän on työstänyt etenkin Feminist Culture House -organisaation perustajana.
Farbod Fakharzadeh on helsinkiläinen taiteilija ja kuraattori, joka on toiminut aktiivisesti kotimaisella ja kansainvälisellä taidekentällä viimeiset 15 vuotta. Hänen työnsä käsittelee muistia, historiaa ja politiikkaa, erityisesti vieraanvaraisuuden, kollektiivisuuden ja poliittisten kuvitelmien ja unelmien näkökulmasta. Vuosina 2023–2024 Fakharzadeh toimi kuraattoriresidenssissä Helsinki International Artist Programissa (HIAP), jossa hänen vetämä Inside/Outside mikronäyttelyprojekti pohti julkisen/yksityisen, historian/muistin ja henkilökohtaisen/poliittisen välisiä teemoja ja rajanvetoja. Fakharzadeh on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto- yliopiston Visual Culture, Curating and Contemporary Arts -maisteriohjelmasta vuonna 2018.
Phan Nguyen on helsinkiläinen kuvataiteilija ja esiintyvät taiteilija, tuottaja ja yhteisöllinen fasilitaattori. Nguyenin taiteellinen työskentely liikkuu linssipohjaisen taiteen, installation ja performatiivisten eleiden välimaastossa. Hänen teoksensa tarkastelevat erilaisia kotiin ja kodinomaisuuteen liittyviä käytäntöjä queerin ja diasporan näkökulmista tutkien muistoja, unelmia, fantasioita ja kuulumisen tunnetta yhteiskunnallispoliittisen linssin avulla. Nguyenin teoksia on ollut esillä mm. Suomen valokuvataiteen museossa, Poliittisen valokuvan festivaaleille, Outo Olo-galleriassa, Titanikissa, Myymälä2:ssa jne. Esim. https://www.pvf.fi/Phan-Nguyen-Eng
Vinayakin tutkimuksellinen taiteellinen työskentely nojaa vahvasti materiaalisiin löydöksiin, kollektiivisuuteen, arkistojen poliittisuuteen ja tiedon rakentamiseen. Hän on pääasiassa kiinnostunut valovan mediumin tutkimisesta, sen mahdollisuuksista, harhaluuloista ja lupauksista, joita taiteilija purkaa ja tutkii pääasiassa valokuvataidekirjan ja näyttelyjen tekemisen kautta. Parhaillaan Vinayak viimeistelee valokuvan maisterin opintojaan Aalto-yliopistossa.
Yujie Zhou on helsinkilöinen kuvataiteilija, joka työskentelee laajennetun valokuvauksen,tekstiiliteosten, liikkuvien kuvien, installaatioiden ja julkaisujen parissa. Performatiivisuuden ja kielen dekoodatun käsitteen kautta hän pyrkii praktiikassaan kyseenalaistamaan hallitsevia historiallisia narratiiveja ja voimarakenteita ja samalla uudistamaan kollektiivista yksilöllisyyttä. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston valokuvan ohjelmasta vuonna 2023. Hänen teoksiaan on ollut esillä mm. Suomen valokuvataiteen museossa, Valokuvakeskus Perissä ja Valokuvagalleria Hippolytessä. https://yujiezhou.xyz/
Aulagalleriassa Panu Johansson pohtii pohjoisen maiseman muutoksia. Näyttelyn toteutustapana ovat mosaiikkimaiset polaroidpohjaiset valokuvat, joissa Johanssonia kiehtovat niiden prosessuaalisuus, uniikkius, lo-fi-estetiikka ja historialliset käyttötavat.
Rovaniemeläinen mediataiteilija Panu Johansson työskentelee liikkuvan kuvan, valokuvan ja äänen parissa. Hänen teoksissaan toistuvat muistojen, maiseman, kokeellisen elokuvan historian ja kulttuurihistorian teemat. Työskennellessään Johansson suosii filmimateriaaleja ja found footage -aineistoa. Hän tuottaa teostensa ääniraidat myös itse. Johanssonin teoksia ollut ollut esillä erilaisilla festivaaleilla, tapahtumissa ja näyttelyissä vuodesta 2000 lähtien. Taiteellisen työnsä ohella hän on aktiivisesti toteuttamassa erilaisia nykytaiteeseen liittyviä tapahtumia Pohjoisen alueella niin Suomen Lapissa kuin ulkomailla. Johansson on valmistunut taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2014. https://panujohansson.com/
Vuoden viimeiset gallerioiden näyttelyt keskittyvät läheisyyteen, kotiin sekä ihmisen ja eläinten yhteiseloon. Hertta Kiiskin näyttely Bloomrotmilk pohtii yhteen kasvamista ja suhteita toislajisiin rakkauden ja huolenpidon kautta. Kiiskin teokset ovat tilasensitiivisiä installaatioita, joissa valokuva, liikkuva kuva, tila ja läsnäolo kietoutuvat yhteen. Hän kiinnittää erityistä huomiota teokset ja katsojan väliseen kohtaamiseen ja installoinnin kehosuhteen miettimiseen. Kiiskin näyttelyssä intuitio, intiimiys, leikkimieli, huumori ja mystiikka nousevat vahvasti esiin – hän rakentaa maailmoja, joissa olemassaolon häikäisevyys ja huimaus sekä planeetan kokoiset prosessit risteytyvät.
Hertta Kiiski on Turussa asuva taiteilija, joka teokset haaveilevat uudesta sukulaisuudesta inhimillisen ja epäinhimillisen, orgaanisen ja epäorgaanisen välillä, muuttaen olemassa olevia hierarkioita. Kiiskin teokset elävät epävarmassa tilassa päiväunelmien ja levottomuuden välillä, ja useat hänen teoksistaan on tehty yhteistyössä hänen koiriensa ja tyttäriensä kanssa. Kiiski on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta vuonna 2015, ja hänen teoksiaan on esitelty laajasti gallerioissa ja museoissa Suomessa ja ulkomailla. https://www.herttakiiski.com/
Aulagalleriassa Lyy Raitala tutkii näyttelyssään Pesintä lavastetun valokuvan kautta ihmisen ja eläimen rinnakkaiseloa rakennetussa ympäristössä. Teos tarkastelee pesimisen ja asettumisen lajienvälisiä rituaaleja – niiden eroja, samankaltaisuuksia ja kerrostumia. Pesiminen näyttäytyy selviytymisen strategiana mutta myös intiiminä eleenä, joka yhdistää ihmistä ja eläintä — tarpeena suojautua, löytää rytmi ja paikka olla. Teos liikkuu hallinnan ja antautumisen, hoivan ja vaiston, rakenteen ja sattuman välissä pohtien kuka oikein rakentaa ja kenelle.
Suomessa ja Hollannissa työskentelevä valokuvataiteilija Lyy Raitala leikittelee taiteellisessa työskentelyssään todellisuuden ja unen rajamailla, ja yhdistää työssään rakennettua valokuvaa, videota ja ääntä. Hän käyttää absurdiutta tarinankerronnan välineenä ja hän on kiinnostunut kuinka lavastetun valokuvan ja videoteosten kautta töiden maailmaa saa sekä humoristisia että aavemaisia piirteitä. Raitalan työt keskittyvät yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyyn fantasioiden ja myyttien kautta. Raitala on valmistunut valokuvauksen kandidaatiksi Haagin kuninkaallisesta taideakatemiasta (2024). https://lyyraitala.com
Gallerioista löytyvien näyttelyiden lisäksi lokakuussa Photo Northin kuratoima ryhmänäyttely Sopeutuminen – Aika ei ole puolellamme, kohti mahdollisia tulevaisuuksia avautuu Oulun Taidemuseon toiseen kerrokseen. Sopeutuminen on pitkään ymmärretty biologisena tai kulttuurisena mukautumisena ympäristön ja vallitsevien voimien muutoksille, tai selviytymiskeinona vaikeissa tilanteissa. Mitä sopeutuminen voisi olla tilanteeseen alistumisen sijaan? Entä jos sopeutuminen onkin villi kapina?
Näyttelyssä sopeutuminen tarkoittaa aktiivista toimijuutta, joka haastaa ne tutut tarinat, jotka käskevät ihmisiä selviytymään ja hyväksymään kohtalonsa. Kenen tai minkä pitäisi sopeutua, ihmisen vai luonnon, ja kuka sanelee ehdot? Entä jos se tarkoittaisikin uutta elintapaa?
Näyttelyn taiteilijat ovat Matti Aikio, Erich Berger, Michele Boulogne, Elina Bry, Jaakko Myyri, Arttu Nieminen ja Maija Tammi. Näyttelyn kuratointiryhmään kuuluvat pääkuraattori Antti Tenetz sekä kuraattorit Taija Jyrkäs ja Darja Zaitsev Photo Northilta. Osana näyttelyn prosessia Boulogne ja Myyri viettävät residenssijaksot Pohjois-Suomesta löytyvillä tutkimusasemilla. Asemilla taiteilijat pääsevät hyödyntämään tutkimusdataa tulevissa, näyttelyä varten tekemissä töissään. Bry on viettänyt residenssijaksoja Iin Kulttuurikauppilassa tehden yhteisötaidetta paikallisten kanssa. Lue lisää Sopeutuminen-hankkeesta verkkosivuiltamme.
Michèle Boulogne (b.1996, Martinique) on Hollannissa asuva ja toimiva taiteilija, jonka työskentelee tekstiilitaiteen kentällä. Sodankylän geofysiikan observatoriossa Boulogne jatkaa avaruuteen, voimakenttiin ja niiden ilmiöihin linkittyvää työskentelyään identiteetin ja kulttuurisen muistin rinnalla. Michele on vuodesta 2024 ollut aktiivinen jäsen Venus Conversations -kollektiivissa, joka kerää yhteen kulttuurin, tieteen ja taiteen kentät. Venus Conversations on vuoteen 2034 jatkuva projekti, jossa luodaan vuoropuhelua ja taiteellisia tuotantoja Venus-planeetan ympärillä. Taiteilijan aiempi teos Venus does not exist (2021) keskittyykin mysteerisenä pysyneen planeetan, Venuksen, näkyväksi tuomiseen pohtien miten teknologia muokkaa kollektiivista mielikuvaamme saavuttamattomista maisemista ja teknisen datan avulla. Boulognen työt yhdistelevät kollaasimuotoon erilaisia tekstiilin tekniikoita kuten kudontaa, värjäämistä ja neulontaa. Hän ammentaa inspiraatiota töihinsä karibialaisesta perinnöstä sekä avaruustutkimuksesta, ja tutkii niiden pohjalta pirstoutunutta historiaa, päällekkäisiä ajallisuuksia sekä suuria luonnonvoimia.
Glasgowssa asuva Elina Bry työskentelee linssipohjaisen taiteen ja performanssien parissa. Iin Kulttuurikauppilan residenssissä Bry tutkii ihmisen ja luonnon suhdetta ilmastoahdistuksen ja ilmastonmuutoksen valtaamassa ajassamme. Sopeutuminen-näyttelystä löytyvä lopputulos käsittelee aihetta liikkuvan kuvan, äänen ja performanssin kautta. Iistä Bry pyrkii tuomaan myös paikallisten ihmisten äänet ja tuntemukset luonnosta isomman yleisön kuultavaksi. Puoleksi suomalaisena Bryllä on vahva suhde suomalaiseen luontoon, jota hän on käsitellyt myös aiemmassa työssään Is The Earth Chronically Ill? (2023-2024). Elina Bry on aiemmin ollut residensseissä muun muassa Iso-Britanniassa, Australiassa ja Vietnamissa.
Jaakko Myyri (s. 1991, Oulu) on Hollannissa toimiva taiteilija, jonka töiden keskiössä ovat identiteetin ja ympäristön risteyskohdat. Myyri työskentelee pääasiallisesti veistoksien ja koodin parissa. Hän tutkii kuinka kieli toimii järjestelmien rappeutumiseen reagoimisen voimana – siirtyen teknologisen kritiikin tuolle puolen kohti vaihtoehtoisia työkalujen rakentamisen ja subjektinmuodostuksen tapoja. Myyri käyttää teoksissaan mm. koneoppimista ja käytöstä poistettuja laitteita, kuten teollisia ilmastointilaitteita, joista hän tekee veistoksia sekä immersiivisiä installaatioita. Oulangan tutkimusaseman residenssin aikana Myyri työskentelee teoksen parissa, jossa tunnetilat muuntautuvat ilmapiireiksi hyödyntäen herkältä subarktiselta alueelta saatua tutkimusdataa. Hän on valmistunut Gerrit Rietveld Academiestä 2018 ja hänen teoksiaan on ollut esillä soolo- ja ryhmänäyttelyissä paikoissa kuten LINZ FMR (AT), NEVERNEVERLAND (NL), PuntWG (NL), Het Nieuwe Instituut (NL), Uncut at the Stedelijk Museum (NL) ja Noblesse Collection (KR).
Matti Aikio on saamelainen taiteilija, jolla on taustaa poronhoitajana. Hänen työnsä tutkii modernien länsimaisten yhteiskuntien ja alkuperäiskansojen maailmankatsomusten yhtymäkohtia, erityisesti niiden tilallisissa ja ajallisissa havainnoissa. Aikio on erityisen kiinnostunut luonnonvaroja koskevista konflikteista, jotka juontavat juurensa alkuperäiskansojen ja hallitsevien yhteiskuntien perustavanlaatuisesti erilaisista suhteista luontoon. Hänen työskentelynsä yhdistää liikkuvaa kuvaa, ääntä, tekstiä ja valokuvaa. Hän on käsitellyt teemoja, kuten saamelaisten totuus- ja sovintoprosessia, kulttuurista omimista ja saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Sopeutuminen-näyttelyssä Aikio tarkastelee modernien teknologioiden käyttöä alkuperäiskansojen elinkeinoissa. Hän valmistui Tromssan nykytaiteen akatemiasta vuonna 2012. Hänen töitään on ollut esillä Sápmi Triennalessa (Norja, 2024), Helsinki Biennaalissa (Suomi, 2023), Västernorrlands Museumissa (Ruotsi, 2023) ja Barents Spektakel -festivaaleilla (Norja, 2021).
Erich Berger on helsinkiläinen taiteilija, kuraattori ja tohtoriopiskelija, joka tekee tieteidenvälistä tutkimusta Oulun yliopistossa. Hänen väitöskirjansa tarkastelee, miten taiteilijat lähestyvät ajallisuutta ihmisen aikaskaalan ulkopuolella integroiden antropologiaa, geologiaa ja taidetta. Berger on uransa aikana tutkinut tiedon materiaalisuutta sekä tieteen, teknologian ja taiteen leikkauspisteitä. Hän keskittyy tällä hetkellä syväaikaan ja hybridiekologioihin, työskennellen geologisten ja radiogeenisten prosessien kanssa ja tutkien niiden yhteiskuntapoliittisia vaikutuksia. Adaptation-näyttelyssä Berger esittelee teoksensa Spectral Landscapes (2021–), joka käsittelee näitä teemoja. Hänen teoksiaan on ollut laajalti esillä museoissa, gallerioissa ja merkittävissä mediataidetapahtumissa, kuten Ars Electronicassa (Itävalta, 2009), File Festivalissa (Brasilia, 2010), Sonarissa (Espanja, 2008) ja Venetsian biennaalissa (Italia, 2007).
Arttu Nieminen on rovaniemeläinen mediataiteilija, jonka työt alkavat usein muodollisilla leikeillä – symmetrialla, horisonttiviivoilla – ja laajenevat arktiseen haurauteen ja profeetalliseen kuvastoon. Niemisen omaleimaisessa audiovisuaalisessa kielessä virtaava luontokuvaus, runollinen kerronta ja minimalistiset äänimaisemat törmäävät brutaaliin montaasiin. Hänen videotaidettaan on esitelty museoissa, gallerioissa, elokuvateattereissa sekä julkisissa esityksissä ja tapahtumissa. Nieminen suorittaa maisterin tutkintoaan Lapin yliopistossa. Hänen teoksiaan on ollut esillä Kiasmassa (2022), Venetsian biennaalissa (2022) ja Mäntän kuvataideviikoilla (2019). Hän valmistelee parhaillaan yksityisnäyttelyä Rovaniemen taidemuseossa.
Maija Tammi on suomalainen taiteilija ja taiteen tohtori, jonka valokuva- ja videoteokset tutkivat kuolevaisuuden ja kuolemattomuuden, tieteen ja taiteen välisiä rajoja. Radikaalista tarinankerronnastaan tunnettu Tammi käyttää leikkisää lähestymistapaa – mitä hän kutsuu spekulatiiviseksi runoudeksi – käsitelläkseen keskeisiä yhteiskunnallisia kysymyksiä ja ahdistuksia. Sopeutuminen-näyttelyssä hän palaa teokseensa Milky Way (2015), joka tutkii kosmoksen, kreikkalaisen mytologian ja ihmisen olemassaolon yhtymäkohtia. Ennen taiteellista uraansa Tammi työskenteli kuvajournalistina. Hän väitteli tohtoriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2017. Hänen teoksiaan on ollut esillä kansainvälisesti Pariisissa (2020, 2021), Berliinissä (2018), Roomassa (2017), Lontoossa (2017, 2018), New Yorkissa (2015, 2016) ja Tokiossa (2017) sekä hän on julkaissut viisi kirjaa.
Näyttelyn yhteydessä julkaistaan immersiivinen teos, VOID – Wild Aesthetics (2026) (Antti Tenetz, Laboratory Albedo Oy).
Keitä me olimme, missä me olemme nyt ja minne olemme menossa?
Tunnistamalla sen, mikä on jo olemassa, voimme alkaa havaita sitä, mitä ei ole.
Mitä spekulatiivisia horisontteja kohti olemme kurottautumassa?
Teos yhdistää paikallista ihmis- ja ympäristötietämystä globaaliin satelliitti- ja tutkimusdataan. Hyödyntämällä paikkatietoa ja laajennettua todellisuutta (XR), installaatio etenee paikkasidonnaisten kertomusten kautta. Teos mukautuu useisiin formaatteihin – syvän avaruuden installaatioihin, projektioihin ja valoteoksiin. Teemat leikkaavat taidetta, tiedettä, ekologiaa ja teknologiaa, ulottuen elinkelpoisiin elinympäristöihin Kármánin linjan rajoista Maan ohuen biosfäärin kautta arktisille alueille ja Euroopan geologisiin syvyyksiin.
Sopeutuminen on osa Oulu2026−kulttuuriohjelmaa Oulun toimiessa Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2026.
Artikkelikuva nabbteerin näyttelystä hauraat mutantit.
16.1.-26.4.2026
Photo North, galleria: nabbteeri: hauraat mutantit
Photo North, aulagalleria: Ville Rinne: Nature of Science
9.5.-30.8.2026
Photo North, galleria: Katie Lenantonin ja Farbod Fakharzadehin kuratoima näyttely, taiteilijoina Phan Nguyen, Vinayak ja Yujie Zhou
Photo North, aulagalleria: Panu Johansson
5.9.-23.12.2026
Photo North, galleria: Hertta Kiiski: Bloomrotmilk
Photo North, aulagalleria: Lyy Raitala: Pesässä
16.10.2026-14.2.2027
Oulun Taidemuseo: Sopeutuminen – Kohti mahdollisia tulevaisuuksia, aika ei ole puolellamme
