Pelekääkkö nää polliisia? Kyseessä on usein retorinen kysymys, jolla esitellään Oulun murretta humoristiseen sävyyn. Järjestyksen valvominen ja siihen liittyvä vastarinta tai tottelevaisuus ovat kuitenkin syvällä kaupungin julkisissa ja kulttuurisissa tiloissa sekä sen asukkaiden kollektiivisessa muistissa.
Photo North – Pohjoisen valokuvakeskuksen galleriassa esillä olevan näyttelyn näyttelypaikkana toimii entinen poliisiaseman putka, joka oli käytössä sadan vuoden ajan aina vuoteen 1988 saakka. Tilaan kutsuttuina vieraina työryhmän jäsenet Farbod Fakharzadeh, Katie Lenanton, Phan Nguyen, Yujie Zhou ja Vinayak kokivat, että Ouluun liittyvien kysymysten pohtiminen kulttuuripääkaupunkivuoden aikana edellytti kaupungin historiaan liittyvien tarinoiden tarkastelemista yksilöllisestä, journalistisesta ja akateemisesta näkökulmasta. Suomessa ja siten Euroopan unionin hegemonisen identiteetin piirissä asuvien ei-eurooppalaisten taidetyöntekijöiden työryhmänä institutionaalisen vallan eri muodot sekä yksilöt, jotka ylläpitävät ja toteuttavat sitä, rajoittavat työryhmän jäsenten elämää ja mahdollisuuksia. Kuten monilta muiltakin muualta tulleilta, heiltä vaaditaan säännöllisesti perusteluja läsnäololleen ja asemalle. He etsivät hetkiä, jotka auttaisivat heitä luomaan yhteyden kaupunkiin, johon heillä ei ole syviä juuria, pohtien samalla miten lähestyä Oulua näyttelyn muodossa.
Työryhmä keräsi aiheita, anekdootteja ja tapahtumia, joiden kautta he pääsisivät pintatasoa syvemmälle ja pystyisivät tunnistamaan vastarinnan ilmentymiä. He päätyivät tutkimaan ajanjaksoa 10.-11.8.1990, jolloin nuoret mellakoivat kesäloman viimeisenä viikonloppuna kaupungin keskustassa vastalauseena poliisin läsnäololle. Vaikka kyseessä oli spontaani nuorisomellakka, se toimi eteenpäin sysäävänä ja mahdollisuuksia avaavana hetkenä, nuorten tilaisuutena käyttää valtaa ja toimijuutta institutionaalista aggressiota vastaan. Valtamediassa* tapahtuma on kehystetty vahingossa puhjenneeksi joukkohysteriaksi ja kuitattu jonkinlaisena ”epäpoliittisena mellakkana”. Tämä ristiriitainen termi kieltää nuorten toimijuuden ja ummistaa silmänsä sosioekonomisilta ja poliittisilta olosuhteilta, jotka pohjustivat tapahtunutta: laman ja reformien leimaaman epävarmuuden ajan alulta Suomessa ja laajemmin länsimaissa.
Arkistokuvien sekä valokuvaajien, toimittajien, nuorisotyöntekijöiden ja aikalaisnuorten kertomusten kautta ja laajennetun valokuvauksen keinoin työryhmän jäsenet etsivät yhteyttä Oulun historiaan ja tarinoihin. Mellakka on alkupiste ja tie sisään, portti, jonka kautta voidaan käsitellä erimielisyyttä, murentaa auktoriteettia ja kapinoida niitä institutionaalisia valtarakenteita vastaan, jotka pyrkivät kontrolloimaan ihmisten liikkumista, toimintatapoja ja ajatuksia esiintyessään samalla eurooppalaisten yhteisten arvojen puolustajina ja oikeusvaltioperiaatteen edistäjinä.
1990-luku tarjosi työryhmälle myös teoreettisia ja metodologisia malleja, joiden avulla he hahmottivat aikakauden sirpaleista runsautta. Tuolloin jälkistrukturalistiset taiteilijat ja ajattelijat murensivat yksittäisten narratiivien auktoriteetin käyttämällä haltuunoton, kollaasitekniikan ja samplauksen kaltaisia menetelmiä, joilla kilpailevia käsityksiä nykyhetkestä voitiin purkaa, heijastaa ja kerrostaa. Samanlaiset lähestymistavat toistuvat ja resonoivat läpi koko näyttelyn. Yujie Zhou hyödyntää teoksissaan (epä)luettavuutta punoen arkistolähteitä yhteen tilan alkuperäisten kalteri-ikkunoiden ja löydettyihin lasinkappaleisiin tehtyjen kaiverrusten kanssa. Kykymme ymmärtää vallitsevia kertomuksia hämärtyy kudoksellisuuden, kerroksellisuuden ja pirstaleisuuden vuoksi. Phan Nguyen kutsuu videoinstallaatiossaan yleisön istumaan yhteisen pöydän ääreen ja kuuntelemaan keskusteluja ihmisten kanssa, jotka viettivät nuoruutensa Oulussa mellakkaa seuranneella vuosikymmenellä. Teos punoo yhteen kerronnallisia lankoja ja eleitä, joiden kautta itsesensuurin, sopeutumisen ja kuulumisen kokemukset kietoutuvat toisiinsa monimutkaisella tavalla. Vinayakin teoksissa 1990-luvun hyperrealismi epävakaine auktoriteetteineen ja paisuteltuine representaatioineen tekee tekoälytyökalujen avulla uuden tulemisen. Kartografiaan rinnastettavissa oleva menetelmä tarjoaa hypersaavutettavia ja nopeita keinoja koota pirstaleista uskottavilta tuntuvia uusia totuuksia. Nämä kumoukselliset käytännöt monimutkaistavat ja hämmentävät asioita ja yhdessä murentavat luottamustamme siihen, mitä voimme nähdä, kuulla ja kokea. Ne pyrkivät haastamaan valtavirran narratiiveja tarjoamalla vaihtoehtoisia näkökulmia. Voitaisiinko ryöstelyä ajatella esimerkiksi proletariaatin shoppailuna?
Kun katsoja kulkee läpi tämän näyttelyn, työryhmän jäsenet toivovat voivansa yhdessä ajatella muun muassa seuraavia kysymyksiä: Millaista käytöstä julkisessa tilassa siedetään ja mitkä käytännöt ovat hyväksyttäviä taideinstituutiossa? Millä tavoin rauhan turvaamista käytetään perusteena vallitsevan tilanteen säilyttämiselle? Kenen rauhaa oikeastaan ylläpidetään? Miten vapautukseen liittyvät diskurssit hämmentävät rauhaa ja järjestyksen valvomista?
Historiat ovat aina moninaisia, valmiita uudelleentarkasteluun, uudelleenmäärittelyyn ja laajentamiseen. Näyttelyn viimeisessä huoneessa on yhteisön ilmoitustaulu. Työryhmä jäsenet haluaisivat kuulla kävijöiden tarinoita, pohdintoja, muistoja ja vastauksia kysymykseen pelekääkkö nää polliisia?
Näyttelyn avajaisia juhlistetaan perjantaina 8.5.2026 klo 17–19 Photo Northin galleriassa, tervetuloa!
Näyttely laajenee 11.5.–14.6.2026 Ränni Galleriaan Oulun rautatieaseman alikulkutunneliin.
_____
* Poliiseja hakattiin, ikkunoita rikottiin ja kauppoja ryöstettiin – 30 vuotta sitten nuoriso valtasi Oulun keskustan ainutkertaisen rajussa mellakassa. 10.8.2020. https://yle.fi/a/3-11484333
Sanojen voimasta
10. ja 11 elokuuta 1990 välisestä yöstä käytetään puhekielessä nimitystä, joka on suomennos eräästä natsihallintoon liittyvästä tapahtumasta. Molemmat yöt muistetaan kaduille jääneistä lasinsirpaleista. Nimityksen liittäminen Oulun tapahtumiin kuitenkin vääristää todellisuutta luomalla perusteettoman rinnastuksen. Asialla on merkittäviä vaikutuksia, joita on työryhmän mielestä syytä pohtia tarkemmin.
Tutkimuksen aikana työryhmä haastatteli useita ihmisiä ja pyrki selvittämään, mistä nimitys sai alkunsa, mutta he eivät ole vielä päässeet lopulliseen vastaukseen siitä, kuka sen keksi – radio-DJ, yövuoron tekstintoimittaja, jonkin yrityksen omistaja vai poliisi itse. Tiedämme, että myöhempinä vuosina siitä tuli paikallisten käyttämä vakiintunut nimitys kesän viimeiselle viikonlopulle ennen koulujen alkua.
Näyttelyyn liittyvät tutkimus jatkuu edelleen, ja työryhmän jäsenet ottavat ilolla vastaan kävijän palauteen, muistot sekä kertomukset tästä asiasta. Näyttelyn viimeisestä huoneesta katsoja löytää ilmoitustaulun, jota voi käyttää tähän tarkoitukseen. Samaan aikaan työryhmä vastustaa nimityksen käyttöä ja rohkaisee kaikkia pohtimaan sen vaikutuksia ennen sen käyttämistä uudelleen.
Kiitokset
Näyttely on rakentunut kesällä 2025 alkaneen taiteellisen tutkimuksen pohjalta. Olemme kiitollisia Photo Northin tiimin tuesta ja näkemyksistä koko prosessin ajan. Kiitos Darja Zaitsev, Taija Jyrkäs, Kain Luosujärvi ja Matias Huttunen.
Kiitos graafisille suunnittelijoille Sara Martínezille and Isra Viadestille sekä taiteilija Erja Taskiselle luvasta käyttää hänen maalaustaan näyttelyjulisteessa.
Haluamme myös lämpimästi kiittää seuraavia henkilöitä heidän ajastaan, teksteistään, kertomuksistaan ja kanssamme käymistään keskusteluista, aikajärjestyksessä lueteltuna: Selina Väliheikki, Ainur Elmgren, Lölä Florina Vlasenko, Minna Henriksson, Sini Silveri, Heikki Romppainen, Maria Matinmikko, Arlene Tucker, Matti Pietola, Soile Suvanto, Rose Pietola, Hanna Mettovaara, Outi Leinonen, Anja Saukkomaa, Minna Laatikainen sekä kaikki, jotka pysähtyivät tervehtimään meitä Kädentaitajien lahjapajalla 18.12.2025, Timo Saarela, Pekka Turunen, Soila Lemmetty ja Sari Vanhanen. Kiitos myös kaikille nimettömästi yhteyttä ottaneille!
Näyttely sisältää arkistomateriaalia. Haluamme kiittää erityisesti Matti Pietolaa hänen työstään ja anteliaisuudestaan. Pietolan nuorisomellakasta kuvaamia kuvia on esillä näyttelyssä ja Ränni Galleriassa useissa eri muodoissa. Lisäksi kiitokset kuuluvat Soile Suvannolle, jonka arkistot toimittajana ja yksityishenkilönä tältä ajalta ovat olleet korvaamattomia. Olemme kiitollisia korvaamattomasta panoksestanne.
Haluamme lisäksi kiittää erityisnuorisotyöntekijöitä Outi Leinosta ja Anja Saukkomaata antoisista keskusteluista; he tekevät tärkeää työtä nuorten parissa Oulun evankelis-luterilaisen seurakunnan Saapas-ryhmässä. Heidän toimittamaansa arkistomateriaalia on käytetty Oulun evankelis-luterilaisen seurakunnan luvalla, ja siinä esiintyy työntekijöitä, vapaaehtoisia sekä nuoria. Kiitos!
Farbod Fakharzadeh, Katie Lenanton, Phan Nguyen, Yujie Zhou ja Vinayak
Pelekääkkö nää polliisia?
9.5.-30.8.2026
Photo North – Pohjoinen valokuvakeskus, galleria
11.5.-14.6.2026
Ränni-galleria (Rautatienkatu 11, 90100 Oulu)
Kuva: Katie Lenanton, alkuperäinen taideteos Erja Taskinen
